Loppukesästä sitä alkaa jo haikailla syksyn perään. Tänään oli pitkästä aikaa kunnon sade ja aina sateen tullen jostain syystä tekee mieli käpertyä peiton alle, sytyttää kynttilöitä, sammuttaa lamppuja, syödä jotain hyvää ja kuunnella sadetta. Meidän talossa kun on peltikatto, niin sateen hiljainen ropina kuuluu hyvin. Silloin ei oikeastaan tarvitse muuta viihdettä ja televisiot ja tietokoneet on helppo unohtaa niinä hetkinä. Sellaisia hetkiä saisi olla useamminkin...
Sanoppa muuta!
VastaaPoista