tiistai 6. heinäkuuta 2010

TukkaEläimet.






Bloggaillessani sain vallan mainion inspiraation tehdä valtavan kokoisia hiuskoristukisa askarteluhuopakankaasta. Kipaisin kotipaikkakunnan kangaskauppaan, josta mukaan tarttui sinistä, oranssia, ruskeaa, vihreää ja valkoista huopakangasta ja 6 mustaa nappia. hinnaksi kertyi jopa huimat 3 euroa ja 25 senttiä.



 Kotoota sitten etsin kaikki vanhat rumaksi menneet pinnit joihin sopi kiinnittää jotain mauttoman suurta ja kirjavaa.
Muutamat hurautukset ompelukoneella ja hiukan liimaa sinne ja tänne ja valmista tuli!
Toinen on selkeästikin sukua leijonalle, mutta tämä sininen on joku oma rotunsa. Nimeän sen siis tukkaötökäksi.

Molempien valmistukseen kului korkeintaan puolituntia.

Toivon kovasti, että uudet lemmikkini viihtyvät uudessa kodissaan.









maanantai 5. heinäkuuta 2010

Vohveleiden taikaa!


Aamulla mietin mitähän haluaisinkaan syödä aamupalaksi tänään??? Että tänään voisikin repäistä ja laittaa jotain muuta kuin leipää juustolla ja kinkulla Alkuun mietin mansikoita ja suklaata, mutta ne tuntuivat jotenkin itsestään selviltä valinnoilta minulle ( :D). Mutta koska olin päättänyt poiketa kaavasta, pitäisi sen olla jotain marjaa ihmeellisempää.

Lopputuloksena rouskuttelin auringon lämmössä ihania vohveleita vaahterasiirapin ja vanilijakermavaahdon kera. No lisukkeet tuntuivat jotenkin tylsiltä, joten piti alkaa taas pohtia. Keittiön kaapin sisältö nyt tällä kertaa määritteli lisukkeet ja päädyin kokeilemaan mansikoita, kermavahtoa ja suklaamaapähkinävoita! Voi pojat se olikin kuulkaas hyvää! Olen niitä ihmisiä, joille alku määrää usein myös loppufiilikset. Koska vohvelit oli ihan ässä päivänaloitus niin loppupäiväkin sujui niitä vohveleita muistellessa :)

(Reseptinä käytin ihan tavallista vohvelitaikinaa.)

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Arki VS Juhla

    













 Normaalisti suomalaiset ovat tottuneet popsimaan mansikkansa vaatimattomista ja kämäisistä muovirasioista, jotka ovat suoraan mansikkakojulta saatuja. Tai jos poimii omasta maasta mansikkansa niin ne syödään jostain tuppervaare muovikeposta tai pahimillaan kaupan eineshyllyltä ostetun mikroruuan pestystä rasiasta .
Mutta totuushan on, että kyllä vaan kaikki paljon paremmalta ja syötävämmältä näyttää oikeen tyyriinnäköisessä maljassa. Siispä laitoin omat mansikkani tuommoiseen lasimaljaan ihan vain juhlistaakseni aurinkoista ja hyvin tavallista kesäiltaa. Kyllä olo oli heti paljon arjettomampi tämän pienen yksityiskohdan ansiosta. Kannattaa ehdottomasti
kokeilla!