torstai 24. kesäkuuta 2010

Äiti sairaalan hidas kuolema




Kello on lähes 12 yöllä. Auringonvalon pilke taivaanrannassa kertoo, että juhannus ja yötön yö ovat käsillä. Kuljen pitkää tietä pitkin. Korkeat männyt reunustavat tietä, jonka päästä alkaa pilkottaa suuri valkoinen rakennus. Kuljen lähemmäksi ja kuulen jo laitosmaisen hurinan, joka on kuitenkin niin hiljainen ettei sitä saata kuulla kuin vain täällä. Lapsuuden muistot alkavat palata mieleen.

Kävin iltakävelyllä kotikaupunkini kallisarvoisimmassa paikassa: Alvar Aallon suunnittelemalla sairaalalla. Lapsena siellä käytiin usein, kun sairaalan kanttiini oli lähin karkkikauppa. Nykyään pitää oikein erikseen muistaa käydä ihmettelemässä sitä. Lapsena rakennuksen ihmeellisyyttä ei koskaan ajatellut sen kummemmin, mutta nyt taas en osaa muuta kuin ihmetellä.
Paimion parantola on suunniteltu ja rakennettu vuosina 1929-1933. Aalto suunnitteli sen varta vasten tuberkuloosisairaalaksi, jollaisena se toimikin aina 60-luvulle saakka. Sittemmin se on ollut keuhko- ja sisätautisairaala.

Lapsena kuulin monia yksityiskohtia sairaalan suunnittelusta ja siitä mikä tekee siitä niin erityisen. Sairaalan katolta esimerkiksi löytyy patio, joka kuulemma oli tuberkuloosipotilaille tarkoitettu. Potilaat, jotka eivät itse kyenneet enää kulkemaan sairaalaan pihalla ja saamaan näin kunnolla happea, vietiin sänkyineen tuolle patiolle. Sairaalan portaat on myöskin suunniteltu potilaille helpoksi kulkea. Ne ovat tavallisia rappusia matalempia, joten niitä ei hirveästi tarvitse punnertaa ylös. Sairaalan ulko-oven yläpuolella olevan katoksen on kerrottu saaneensa muotonsa toisesta keuhkosta, jota se kyllä kovasti muistuttaakin. Mene ja tiedä sitten mitkä näistä tarinoista ovat tosia.

Nyt kuitenkin Paimion parantolan tarinan loppu on lähellä. Sairaalan osastot on siirretty TYKS:iin ja ainoa toimiva osasto tällä hetkellä on reumaosasto. Tämäkin siirtyy lopulta Turkuun. Kaupunkimme ei ole toistaiseksi ilmoittanut ainakaan kovinkaan julkisesti pitävänsä rakennusta yllä. Oli suorastaan sydäntä särkevää käydä katsomassa lähes täysin pimeää sairaalaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti